Mikroliikkuvuus

Suosituiksi nousseet kätevät kulkupelit

 🚲  🛴  🛵

Turun Föllärit TYKS:n asemallaan odottamassa polkijoitaan.

Perustietoa 👁‍🗨

Mikroliikkuvuusvälineet ovat vallanneet katukuvan viime vuosina Suomessakin. Ne täydentävät liikkumismahdollisuuksia kaupungeissa loistavasti ja tarjoavat niin lyhyemmille matkoille kuin myös multimodaaliseen matkustukseen liittyvää. Ne määritellään pieniksi sähkö- tai ihmiskäyttöisiksi kulkuvälineiksi, jotka yleensä kulkevat alle 25km/h ja ne ne on suunniteltu etenkin lyhyille matkoille. 

Mikroliikkuvuus ovat osa MaaS-järjestelmää. Ne tarjoavat sellaisille matkoille kätevän kulkutavan, jotka ovat liian pitkiä käveltäväksi mutta sopivan lyhyitä mikroliikkuvuusvälineillä tehtäviksi. Ne toimivat tehokkaasti myös ns. "first / last mile problems" ratkaisuna yhdessä vaikka joukkoliikenteen kanssa. Tilastot kertovatkin, että näitä käytetään tehokkaasti osana joukkoliikenteen matkaketjua.

Mikroliikkuvuudella tarkoitetaan kaupunkipyöriä, sähköpotkulautoja, kaupunkimodeja jne kaikkia pieniä liikkumisvälineitä. Niissä on erilaisia toimintatapoja vaihdellen kulkumuodoittain mutta myös yrityksittäin. Mikroliikkuvuusvälineitä saa käyttöön mobiilisovelluksella tai NFC:n myötä myös lähimaksulla.

Näistä käytävä keskustelu on hyvinkin värikästä etenkin varmasti jokaiselle tutuksi tulleista skuuteista, hyvässä tai pahassa. Monet mikroliikkuvuusvälineet ovat suhteellisen tuoreita välineitä liikennejärjestelmässä, jonka vuoksi niitä ei välttämättä täysin arvosteta tai niille ei ole varattu vielä tarpeeksi infraa kaupungeista. Myöskin sääntely ei ole vielä kunnossa, josta osa ongelmistakin johtuu.

Yhdelle autopaikalle mahtuu noin kymmenkunta pyörää tai skuuttia.

Tarkemmin kulkumuodoista 🔎

Mikroliikkuvuuden idea on tarjota mukavia ja edullisia tapoja liikkua kaupungeissa. Ne parantavatkin ihmisten liikkuvuusmahdollisuuksia. Hieman kulkuvälineestä riippuen näillä on erilaisia toimintapoja ja toisaalta ne myös palvelevat erilaisia tarpeita.

Nykyään yhä lisääntyvissä määrin myös suomalaiskaupungeissa alkaa olemaan kaupunkipyöriä, joista käyttäjä saa terveyden edistämisen lisäksi raikasta ulkoilmaa. Skuuttejakin löytyy jo monista suomen kaupunkeja, mopedeja ei löydy Suomesta, mutta maailmalta kyllä. Entä minkälaisia on muut kulkuvälineet, joita luokitellaan mikroliikkuvudeksi?

Kaupunkipyörät 🚲

Nykyään yhä lisääntyvissä määrin myös suomalaiskaupungeissa alkaa olemaan kaupunkipyöriä, joista käyttäjä saa terveyden edistämisen lisäksi raikasta ulkoilmaa. Kaupunkipyörät yleensä on telakoituja, eli niillä on määrätyt asemat, josta ne voidaan ottaa käyttöön ja joihin matkat voidaan päättää. Asemat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia, jotka löytyvät puhelinsovelluksesta tai molempia näitä yhdessä. Yleensä yleiset pyöräparkit ovat toimivia ratkaisuja joihin myös asemallisia kaupunkipyöriä on järkevä sijoittaa. Pyörät voi skuuttien tapaan olla myös telakoimattomia/asemattomia, jolloin ne pysäköidään samalla periaatteella kuin skuutit. Hyviä paikkoja ovat rakennusten seinustat, pyöräparkit ja muut sallitut alueet, jossa ne eivät estä kenenkään liikkumista.

Kaupunkipyörien käyttö Suomessa on hyvin kausiluontoista, Turussa aiemmin oli Suomen ainoa ympärivuotinen järjestelmä, mutta nykyinen on vain huhtikuusta lokakuuhun, toki optio ympärivuotisuuteen on olemassa. Pyörien käyttö on yleensä muita mikromobiliteettimuotoja edullisempia, jos ne ovat kaupunkien tukemia ja niillä on sponsoreita.  Pyörät toimivat hyvin myös joukkoliikenteen jatkeena.

Pyöräilyllä on myös, kuten varmasti jo tiedätkin positiivisia terveysvaikutuksia. Mitä useampi saadaan pyöräilemään (ja kävelemään), sitä enemmän voidaan edistää kansanterveyttä ja samalla vähentää terveydenhuoltokuluja. Pyöräily on myös ympärivuotinen kulkuväline, ainakin jos teiden talvikunnossapito ja muut olosuhteet ovat kunnossa. Täten myös kaupunkipyöriäkin voi käyttää talvella, jos siis niitä olisi jossain Suomen kaupungissa myös talvisin.

Kaupunkipyörien hinnoittelu vaihtelee sen mukaan, kuka on palveluntarjoaja ja onko järjestelmä subventoitu. Kaupunkien tarjoamat järjestelmät ovat subventoituja, jonka lisäksi niiden kuluja katetaan käyttäjätuloilla ja mahdollisesti myös  sponsorikuluilla. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. 

Skuutit  🛴

Skuutit ovat varmasti kaikille tuttuja, joko hyvällä tai pahalla. Ne ovat kuitenkin jo muutamassa vuodessa tulleet erottamattomaksi osaksi katukuvaa eri kaupungeissa ja ne helpottavat osaltaan ihmisten liikkumista ja laajentaa liikkumispalveluita.

Monesti kuulee sanottavan, ettei skuutilla saa kuntoilua. Ihan tottahan se on, mutta toisaalta eipä autolla ajaessakaan pahemmin kaloreita kulu. Skuutit ovat kuitenkin oivia pelejä esimerkiksi joukkoliikenteen kaverina joko ennen tai jälkeen matkan. Ne soveltuvat myös lyhyempiin matkoihin. Skuuttien yleisenä ongelmana on varmasti kaikkien lukemat tai kuulemat pysäköintiin ja katutilan käyttöön liittyvät ongelmat sekä liian kova vauhti. Hyviä paikkoja pysäköinnille ovat rakennusten seinustat, pyöräparkit ja muut sallitut alueet, jossa ne eivät estä kenenkään liikkumista. Liikkumispisteet, jotka yhdistää joukkoliikenteen muihin kulkuvälineisiin on myös hyvä skuutin pysäköintipaikkoja.

Skuutit mielletään helposti kesän kulkuvälineeksi, mutta niillä voi ajaa myös talvella säävarauksella. Jos on kovin lumista tai jäistä, skuutit voidaan ottaa pois käytöstä kokonaan. Etähallinnan kautta yleisessä käytössä olevat skuutit saadaan muutamissa sekunneissa pois käytöstä. Uusimmissa skuuteissa on myös isommat renkaat, joten ne soveltuvat paremmin myös erilaisempiin olosuhteisiin. Skuuttien maksinopeus on 25 km/h, mutta niitä on määritelty paljon myös pienemmiksi, esimerkiksi Suomessa monissa kaupungeissa 20 km/h päiväsaikaan.

Skuutit eivät juurikaan ole yhteiskunnallisesti subventoitu. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä, jotka skuuteista lähes poikkeuksetta vastaa on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. Skuuteissa ei juurikaan ole mitään, millä kuljettaa kovin paljoa matkatavaraa, koska ovat tarkoitettu nopeisiin, lyhyehköihin siirtymisiin. Tarkempi hinnoittelu vaihtelee kaupungin ja palveluntarjoajan mukaan, joten mitään yhdentekevää vastausta ei voi siksi antaa.

Kaupunkimopedit 🛵

Kaupunkimopot, joita ei ainakaan nykyisellään Suomessa ole. Nämä ovat pitkälti samantyyppisiä kuin skuutit, eli telakoimattomia ja voi pysäköidä (fiksusti) "mihin vaan".  Liikkumispisteet, jotka yhdistää joukkoliikenteen muihin kulkuvälineisiin on myös mopedeille hyviä pysäköintipaikkoja. Mopedit sopivat matkoille, jotka ovat skuutilla tehtäviksi hieman liian pitkiä, yleensä myös hinnan tai nopeudensa puolesta. Mopedit kulkuvat skuutteja ja pyöriä nopeammin, joten ne soveltuvat myös hieman pidemmille matkoille. Mopedejen maksinopeus voi olla jopa 45-50 km/h

Mopedien hinnoittelu on pääosin samanlaista kun skuuttien, pitkälti johtuen siitä että niitä tarjoavat samat toimijat, kuin skuuttejakin. Hinnoittelu koostuu näissäkin pääosin aloitusmaksusta ja minuuttikohtaisesta käyttöhinnoittelusta. Mopedit eivät juurikaan ole yhteiskunnallisesti subventoitu. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä, jotka skuuteista lähes poikkeuksetta vastaa on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. Tarkempi hinnoittelu vaihtelee kaupungin ja palveluntarjoajan mukaan, joten mitään yhdentekevää vastausta ei voi siksi antaa.

Mopedit voivat myös soveltua hieman suuremman tavaramäärän kuljettamiseen. Niissä voi olla pieni matkatavaratila, johon voi laittaa tavaraa, jotka ovat myös sateensuojassa, vaikka kuljettaja suojassa sateelta ei olisikaan. Toisaalta myös penkin alla voi olla valmiina yhteiskäyttöön tarkoitettuja kypäriä ajoja varten, joka matkan aikana toimii juuri matkatavaroiden kuljetuksena. Se, missä nämä sijaitsee riippuu pitkälti mopedin mallista ja palveluntarjoajasta.

Mopedit toimivat hyvin vaikka koko matkan suorittamiseen, riippuen tottakai matkasta ja sen tarkoituksesta. Yhtä lailla se kuitenkin toimii pidemmillä matkoilla vaikkapa joukkoliikenteen tukena, josta muuten muodostuu loistava matkaketju.

Muut kulkumuodot

On olemassa muitaa mikroliikkuvuusvälineitä, joita ei kaupungeissa ole samalla tavalla vuokrattavissa kun edellämainittuja välineitä. Käytännössä kaikki pienet liikkumisvälineet aina skeittilaudoista erilaisiin potkulautoihin/-pyöriin luokitellaan mikromobiliteetiksi. Kaupunkipyörät, skuutit ja kaupunkimopedit ovat kuitenmin yleisimmillään jaettua mikromobiliteettia. 

Mikroliikkuvuudeksi lasketaan käytännössä kaikkia pieni kulkuvälineitä. Näin ollen voidaan sanoa että esimerkiksi skeittilaudat, electric unicycle jne. ovat myös mikroliikkuvuutta, vaikkeivat ehkä ihan tavallisemmasta päästä. Näitä ei myöskään ole yhteiskäyttöisinä kaupungeissa.

Tulevaisuudessa mikroliikkuvuuden merkitys ja kulkuvälineiden monimuotoisuus vain kasvaa. Keskeisinä tekijöinä on kevyt paino, rajoitettu liikkumisnopeus ja sähkö- tai lihasvoimalla liikkuminen.

Hinnoittelu 💸

Hinnoittelusta kulkumuodoittain löydät tarkempaa ylläolevista kulkumuototiedoista. Hinnoittelu muuttuu pitkälti sen mukaan, kuka on palveluntarjoaja ja onko tarjottava palvelu subventoitua vai markkinaehtoista. Pääosin varsinkin skuuttiyrityksissä hinnoittelu toimii niin, että säännöllisesti niiden ajelut saattaa PAYG-muodossa tulla kalliiksi. Nykyään on näillä yrityksillä olevan erilaisia paketteja, jotka muuten on hyvinkin kilpailevat keskenään. Paketteja on erilaisia aina ilmaisista avauksista tiettyyn määrään ajominuutteja. Pidemmällä aikavälillä MaaS voisi helpottaa tätä asiaa kun voidaan "niputtaa" matkoja esimerkiksi joukkoliikenteen tueksi. Toki TIER:n toimitusjohtaja on todennut (maksumuuriartikkeli), että skuuttien maailmassa kuukausihinnoittelu ei todennäköisesti tule normaaliksi pitkällä aikavälillä johtuen toimintakuluista. Aika kuitenkin näyttää, mihin tämän osalta mennään.

Mikromobiliteetti osana MaaSia

Mikromobiliteetin paikka MaaS:ssa on merkittävä etenkin, kun sitä hyödynnetään matkaketjussa. Joukkoliikenteellä matkustettaessa, joko paikallis- tai kaukoliikenteessä on mikromobiliteetti kätevä tapa sujuvoittaa ja nopeuttaa matkaan. Liikkumispisteillä jotka yhdistävät joukkoliikenteen, mikromobiliteetin ja muut liikkumismuodot.

Mikromobiliteetin houkuttelevuutta voidaan kasvattaa, joista yksi tärkeimmistä keinoista on edellämainittu MaaS. Sen avulla mikromobiliteetti voidaan integroida älykkäästi kaikenlaiseen joukkoliikenteeseen niin, että yleensä matkan alku-, tai loppupää tehdään jollain mikromobiliteetin kulkuvälineellä. Olisi myös hienoa, jos samalla lipulla voisi MaaS periaatteiden mukaisesti käyttää koko matkalla samaa lippua yhden sovelluksen taktiikalla. 

Mikromobiliteetti osana joukkoliikennettä

Mikromobiliteetti on joukkoliikenteen oiva kaveri. Tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän tueksi mikromobiliteetti tuo liikkuvuuteen vapautta, helppoutta ja parhaimmillaan säästää myös aikaa. Joukkoliikenne+mikromobility on erinomainen esimerkiksi silloin, kun matka on sen verran pitkä että joukkoliikenteen yhteydet ei välttämättä ole yksistään kovin hyvät tai matka on mikromobiliteetilla liian pitkä. Se ratkaisee loistavasti first / last miles ongelmia ja sitä voidaankin yhdistää joukkoliikenteeseen ennen tai jälkeen - tai miksei vaikka molempiin päihin!

Mikromobiliteetin ja joukkoliikenteen yhteispeliä voidaan ratkaista liikkumispisteillä/matkakeskuksilla jotka saumattomasti yhdistäisi kulkumuodot toisiinsa. Toisaalta myös esimerkiksi kaupunkipyörien asemia voidaan suunnitella ja skuuttien pysäköinti ohjata yksistään joukkoliikenteen pysäkkien kupeeseen. Kun jätät mikromobiilin kulkuvälineen pysäkille (tai no, mihin vaan muuallekin) oli se sitten pyörä, skuutti, mopedi tai joku muu niin siitä on iloa seuraavalle matkustajalle.

Mikromobiliteetti kaupunkikehityksessä 🏙

Mikromobiliteetin edistäessä joukkoliikenteen käyttöä, se tehostaa myös kaupunkitilan käyttöä positiivisesti. Toki näillä tehdään myös matkoja ilman joukkoliikennettä, sillä onhan ne käteviä kulkupelejä lyhyille matkoille, jotka on sopivia pyörälle tai skuutille mutta kuitenkin pitkiä käveltäväksi. Samalla saadaan myös vähennettyä päästöjä, ruuhkia ja meluja mikäli yksityisautojen määrää saadaan vähenemään. Mitä useampi saadaan käyttämään mikromobiliteettia ja vieläpä yhdessä joukkoliikenteen/itseohjautuvien autojen kanssa, voimme muuttaa katukuvaamme merkittävästi! Jos mietitään, kummasta hyödymme eniten: auton pysäköintipaikasta josta hyvin todennäköisesti tulee van yksi ihminen vai pyörien/skuuttien pysäköintipaikasta, jossa ihmisen kapasiteetti on huomattavasti suurempi?

Mikromobiliteetti on tuonut kaupunkeihin uusia ongelmia, esimerkiksi skuuteista varmasti kaikille tutut tilankäyttöongelmat ja niiden pysäköintikulttuuri. Säännöstelyä ei vielä oikeastaan ole, joten sitä kaivattaisiin lisää jotta kulkuvälineistä saadaan paitsi turvallisempia, myös parempia meille kaikille. Toisaalta, kuten aiemmin todettu niin jokaisen käyttäjän vastuulla on asiallinen käyttö, myös tämän osalta.

Mikromobiliteetti ei tietysti ole maaseudun juttu, mutta niissä onkin omat ratkaisunsa, josta voit lukea tarkemmin "Joukkoliikenne"- sivulta. Sen sijaan kaupunkipyöriä on Suomessa pienemmissä kunnissa, kuten Loimaalla vuonna 2023 testattiin tai 2024 aikana myös Sastamalassa. Lisäksi IIsalmessa, Raaseporissa ja Pieksämäellä (muutamia mainitakseni) on tätä nykyä kaupunkipyörät. Skuutteja sen sijaan löytyy pienemmistäkin pitäjistä. Isommista toimijoista TIER on laajentanut joihinkin hieman pienempiin kaupunkeihin, kuten Klaukkala, Rauma, Nurmijärvi tai Nokia. Lisäksi myös norjalaislähtöinen Swup on laajentanut jopa hieman yllättäviin kohteisiin, kuten Kärkölään, Uuteenkaupunkiin ja Orimattilaan. Toisaalta isommissa kaupungeissa mikromobiliteetti toimii oivasti joukkoliikenteen tukena joko ennen tai jälkeen matkaa. Vastaavasti pienemmissä kunnissa, jossa joukkoliikenteen palvelutarjontaa ei ole tai se on heikkoa voi mikromobiliteetti auttaa parantamaan julkisia liikennepalveluja. 

RYDEn skuutteja niiden Turun Sairashuoneenkadun ja Mikonkadun risteyksessä.

Käyttö📱

Mikromobiliteetin käyttö on helppoa! Pääosin ne toimivat mobiilisovelluksella, jossa maksu hoidetaan ja jolla ne otetaan käyttöön ja palautetaan. Pyörien, skuuttien, mopedejen jne. sijainnin näkyy myös sovelluksista. MaaS myötä saadaan sovelluksia, jotka yhdistävät kaikki nämä tiedot maksamismahdollisuuksineen yhteen sovellukseen, kätevää eikö? Myöskin lähimaksaminen näissä on yleistymässä NFC-teknologian myötä, jolloin ei välttämättä ole tarvetta erillisille sovelluksille. Polkupyörän käyttö on varmasti jokaiselle tuttua, joten sitä ei varmaan pahemmin tarvitse tässä ruveta kertomaan. Skuutit toimivat niin, että hieman polkaistaan vauhtia ja painetaan kaasua ja pääset liikkeelle. Mopedeilla puolestaan painat kaasua ja pääset liikkeelle. 

Nämä koskevat siis jaettua mikromobiliteettia. Jos omistat kulkuvälineen itse, et juurikaan tarvitse erityisiä sovelluksia sen käyttöön. Itse omistetut välineet ei välttämättä yhtä jouhevasti sulaudu joukkoliikenteen käyttöön, mutta panostamalla liityntäpysäköintiin ja itse joukkoliikennevälineissä kulkuvälineiden kuljetukseen on sekin varteenotettava vaihtoehto. Toki, on olemassa esimerkiksi itse omistetuille mikomobiliteettivälineillekin on omat sovelluksensa.

 💡 Pyöräily ja kävely kannattaa! Terveyshyötyjen lisäksi yhteiskunta hyötyy! Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18€/km ja kävelykin jopa 0,37€/km. Autoilu tuottaa 0,11€ menoerän per kilometri. Miksi yhteiskunta suosii ensisijaisesti tappiota aiheuttavaa kulkuvälinettä? Lue lisää aiheesta.

Lieveilmiöt

Mikromobiliteetti ja etenkin skuutit ovat tuoneet tiettyjä lieveilmiöitä, joihin ihan jo yhteiskunnallisestikin etsitään ratkaisuja. Joidenkin mielestä kieltäminen on ainoa oikea ratkaisu, mutta kielloilla emme poista varsinaisia ongelmia. Käydään hieman läpi, mitä ongelmia on ilmennyt ja mitä ratkaisuja niihin on olemassa.

Pysäköinti

Mikromobiliteetin pysäköintiongelmaa voidaan ratkoa esimerkiksi niille suunnatuin parkkialuein. Tämä Turun AMK pihalla Kupittaalla, nerokasta!

Mikromobiliteettivälineiden pysäköinti riippuu paitsi palveluntarjoajasta, myös kulkuvälineelle luonnollisesta tavasta. Kaupunkipyörät yleensä ovat asemallisia, jonka vuoksi ne pääosin ovat siististi erikseen määritetyillä alueilla. Kaupunkipyörien pysäköinti voi olla myös ns. "kelluvaa" eli se voidaan jättää mihin tahansa, kunhan siitä ei aiheudu haittaa muille. Tästä päästääkin skuuttien pysäköintiin, joka toimii juurikin näin, josta myös on ollut paljon julkisuudessakin puhetta mitä asialle voitaisiin tehdä. Monissa kaupungeissa on alettu määrittelemään joko suoraan sovelluksiin tai fyysisesti kaupunkitilaan alueita, joihin skuutteja on suositus jättää ensisijaisesti. Myöskin skuutteja voidaan geoaidoilla rajata pysäköintiä esimerkiksi kiellettyihin alueisiin,  johon matkaa ei voi lopettaa, mutta toisaalta myös suosituksiin jopa niin että käyttäjä tietylle alueelle pysäköidessä saa bonusta seuraavaa matkaa silmällä pitäen. Mopedit voidaan pysäköidä skuuttien periaatteella. Toisaalta, jos näyttää siltä että pysäköinnin ohjaaminen sallittuihin paikkoihin ja kiellttyjen alueiden lisääminen ei tuota toivottua tulosta, voisihan myös sääntelyllä vaikuttaa kulkuvälineiden määärän rajoittamiseen. Lisäksi myös nykyisin on pakko ottaa kuva, kun aiot pysäköidä skuutin. Tällöin on suurempi kynnys jättää kulkuvälinettä keskelle kulkuväyliä tai muita alueita, jossa se häiritsisi muita. Kuvien avulla voidaan heti tarttua ongelmakohtiin, vaikka kukapa kehtaa ottaa kuvan pysäköimästään skuutista, kun se on keskellä tietä? Samalla myös tekoäly voi auttaa esimerkiksi jalkakäytävällä ajelua tai väärin pysäköintiä antureiden avulla.

Kaikkien mikromobiliteettivälineiden pysäköintiin voidaan vaikuttaa, toki itse käyttäjillä on suuri rooli tässäkin asiassa. On tärkeää, että jokainen ymmärtää pysäköinnin merkityksen, jotta emme tarvitsisi aivan joka asiaan ohjeistuksia ja sääntelyä. Kaupunkipyörien asemallinen pysäköintimalli on paras sen suhteen, että siinä on ennalta kaupunkisuunnittelun toimesta/yhteistyöstä määritellyt asemapaikat. Asemallisessa mallissa huono puoli on taas siinä, että se ei välttämättä ole aivan oman matkakohteen lähellä, mutta toki olisi lähettyvillä. Kokemukset ovat opettaneet, että asemallinen on paras vaihtoehto, ihan siksi että silloin on määrätyt jättöpaikat ja kaupunkitila pysyy siistinä eikä kulkuvälinettä voi pysäköidä esim. keskelle kulkuväylää.

Nopeus

Vaikka onkin kivempi päästä perille nopeammin, on tärkeää pitää tilannenopeutta yllä.

Ongelmaksi on koitunut myös "ylinopeus". Toki ylinopeuksia ajetaan jatkuvasti myös autoilla, mutta mikroliikkuvuuden ja ennen kaikkea skuuttien ongelmat ovat nousseet julkisuudessakin suureen huomioon, eikä toki täysin aiheetta. Polkupyörälläkin voi ajaa periaatteessa niin kovaa, kuin polkija kintuistaan päästää. Skuuttien nopeutta voidaan koneellisesti rajata, esimerkiksi skuuttien nopeusrajoitukset on nykyisin säännönmukaisesti 20 km/h ja yöaikaan 15 km/h. Monet kaupungit ovat Suomessakin alkaneet rajaamaan käyttöä vain päiväsaikaan sähköpotkulaudoille. Kaupunkipyörien kanssa ei vastaavia ongelmia, ainakaan niin paljoa ole ja ne ovat käytössä ympäri vuorokauden. Skuuttien nopeutta voidaan myös koneellisesti rajata esimerkiksi puistoalueella vaikka vain 10 km/h jne muita rajotteita tiettyihin alueisiin. Mopedejen nopeus voi olla jopa 50 km/h, joten ne kun toimii samalla logiikalla kuin skuutit, voi näillekin asettaa nopeusrajoituksia koneellisesti ja geoaidoilla.

On kuitenkin jokaisen vastuulla pitää huoli, että nopeus on tilanteeseen nähden sopiva millä tahansa kulkuvälineellä. Mikäli kaikki noudattaisivat sääntöjä, ei erillisille ohjeille olisi välttämättä tarvetta. Toki yhtälailla myös autoilla ajetaan jatkuvasti ylinopeudella tai milloin mitäkin temppuja liikenteessä näkee mutta mikroliikkuvuuden osalta etenkin skuutit ja mopedit (maailmalla) on saaneet jopa tarpeetonta lokaa niskaansa, koska ne ovat uusia kulkumuotoja. Joka tapauksessa, kiellolla lakaisemme ongelman vaan maton alle, jolloin varsinainen ongelma jää ratkaisematta. Ongelma ei ole kulkuvälineessä, vaan osa ongelmista johtuu väärinkäytöstä, mutta toisaalta myös sääntelyn puutteesta.

Turvallisuus

Turvallisuus  on aina etusijalla tai muuten voi käydä näin

Mikromobiliteetti on mukava, helppo ja edullinen kulkuväline. Turvallisuudesta ei palveluntarjoajat halua luonollisesti tinkiä - onhan se asia, joka on tärkeä ja johon jokainen voi myös itse vaikuttaa!

Skuutit eivät lähtökohtaisesti ole polkupyöriä vaarallisempia kulkuvälineitä. Lähtökohtaisestihan skuuttien, kuten muidenkin kulkuvälineiden turvallisuus johtuu kuljettajasta. HUS:n tilastojen mukaan vuoden 2021 Huhti-Toukokuussa on ollut jopa jopa 143  loukkaantunutta, kun esimerkiksi vastaavalla ajalla pyöräilijöiden tilastot on 72. Kyseessä on nimeomaan vain HUS:n tilastot, joten todellisuudessa määrät on suurempia kun lasketaan muidenkin sairaanhoitopiirien tilastot mukaan.

Turvallisuuteen voi tietysti aina kuljettaja itsekin vaikuttaa. Tietämällä ja noudattamalla liikennesääntöjä ja muutenkin tervettä järkeä ennakoinnilla varustettuna on mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen positiivisella tavalla. On myös tärkeää muistaa mikromobiliteetissa, että kypärän käyttö on järkevää. Jokainen on luonnollisesti itse vastuussa omasta liikennekäyttäytymisestään. 

Voi Scooter on tehnyt mielenkiintoisen havainnon, että esimerkiksi pyörien tai skuuttien väärinkäyttö ei välttämättä johdu piittaamattomuudesta - vaan ennemminkin liikennesääntöjen tietämättömyydestä kun esimerkiksi ajokortteja ei enää ajetaan samalla tavalla kuin ennen. Olisiko meillä tässä ihan yhteiskunnallisesti miettimisen paikka, miten tätä asiaa saisi parannettua? Sinänsä ei ole uutta, että yhteiskunta ei pysy muuttuvan maailman mukana mutta tähän pitäisi keksiä jokin ratkaisu tulevaisuudelle. Voi Scooterilla toki on oma liikennekoulu, jolla voi ansaita ilmaisia ajoja heidän skuuteilleen.

Mikromobiliteetti itsessään edistää kestävää kehitystä ja vähentää kaupunkien päästöjä. Paljon on kuitenkin keskustelua, onko itse kulkuvälineet ekologisesti valmistettu ja mitkä ovat niiden elinikä. Käydäänpä niitä lyhyesti läpi.

Miten mikromobiliteetti edistää kestävyyttä?

Mikromobilititeetti edistää kestävyyttä ja auttaa luomaan parempia kaupunkeja. Mitä useammat autoilijat saadaan käyttämään mikromobiliteettia, vähenee samalla lähipäästöt, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti ilmanlaatuun. Yhteiskäyttöisillä kulkuvälineillä voidaan vähentää kulkuvälineiden valmistuksen määrää, sillä kaikkien ei sellaista tarvitse omistaa, näin niitä tarvitsee valmistaa myös vähemmän. Älykäs liikkuvuusdata voisi auttaa palveluntarjoajia kohdistamaan kulkuvälineitä oikea määrä oikeaan paikkaan ja juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Toki yhteiskäyttöiset kulkuvälineet ovat kovalla käytöllä, jonka myötä niiden elinikää on ylläpidettävä mahdollisimman pitkäksi, jotta ne eivät kuormita ympäristöä. Tämä onnistuu esimerkiksi ajoneuvoja säännöllisesti korjaamalla/huoltamalla, hyödyntämällä edeltäjistä/rikkinäisistä kulkuvälineistä mahdollisimman paljon varaosia ja suunnittelemalla välineet niin, että ne kestävät käytössä.

Onko mikromobiliteetti ongelma kestävyyden suhteen?

Mikromobiliteetti ei ole ongelma kestävyydensuhteen, mutta on tulkinnanvaraista, minkälaisia toimia eri palveluntarjoajat tähän liittyen tekevät. Vaikka mikromobiliteetti vähentääkin lähipäästöjä, on kuitenkin hieman hämärtävää, että miten esimerkiksi paljon puhutut skuuttiyritykset suhtutuvat kestävyyteen. Lähes jokaisen yrityksen sivuilta löytää tavoitteista aika selkeästi, mutta esimerkiksi Eetti aiemmin vuoden 2022 aikana on selvittänyt, että sähköpotkulaudat ei ehkä olisikaan niin vihreitä, kun on ajateltu. Jokainen voi itse päättää, mihin uskoo mutta fakta kuitenkin on että mikroliikkuvuus, skuutit mukaanlukien vähentävät lähipäästöjä etenkin, jos sillä voidaan korvata (polttomoottori)autoilua. Toisaalta, on myös tullut julki asioita, jotka eivät ole toivottavia suuntia. Esimerkkinä on kerrottu että skuutit vähentää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Asiat ei kuitenkaan ole näin mustavalkoisia. Mikäli pyöräily vähentää joukkoliikennettä on se tietysti matkustajamäärien kannalta huono asia, mutta sitten taas hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille, parhaimmassa tapaukessa lisäksi myös päästöt, melut ja ruuhkat vähenee. Toisaalta myös VOI Scooterin tekemällä kyselyllä selviää, että 55% käyttäjistä käyttää mikroliikkuvuutta myös joukkoliikenteen tukena. Sähköpotkulaudat, kuten muutkin mikroliikkuvuusmuodot ovat nykyään pitkäikäisiä ja vanhojen mallien osia käytetään varaosina uudempiin, joka on myös itsessään kestävää kun tällä tavalla kierrätetään. Suomalaisen Joe Scooterin toiminta perustuu pitkälti vanhentuneiden mallien kunnostamiseen ja sijoittamalla niitä kaupunkien keskustoisin. Tämähän on järkevää, hyvä Joe!

Kestävyyden suhteen voidaan siis olla montaa mieltä, mutta kuten varmaan huomasit niin asia ei ehkä ole ihan niin yksinkertaista, kun saattaa näyttää. Huonoja suuntauksia pitää pyrkiä hillitsemään ja hyviä suuntauksia puolestaan edistämään, luonnollisesti. Mikromobiliteetti kuitenkin vähentää lähipäästöjä huomattavasti, mikä on merkittävää kaupunkien ilmastotavotteiden kannalta. Mikromobiliteetilla on joka tapauksessa valtavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, jos pidämme huolen, ettemme pilaa itse sen mahdollisuuksia.

Mikä mikroliikkuvuuden yleistymistä hidastaa? 〽️

Mikromobiliteetti korvaa jo nykyisellään automatkoja, mikä on itsessään hieno asia. Joukkoliikenteen tukena ne toimivat myös loistavasti, esimerkkinä VOI Scooterin käyttäjistä noin kolmannes kertoo vähentäänensä merkittävästi autonkäyttöä ja suomalaisista asiakkaista joka kymmenes korvannut auton sähköpotkulaudalla. Jokaisen määritteet kestävyydelle voi myös hieman vaihdella, joten suosittelen lämpimästi tutustumaan yritysten tavoitteiseen sitoutua kestävään kehitykseen. Lyhyitä esitelyjä valituista palveluntarjoajista ja linkkejä näiden sivuille löydät hieman alempaa.

Mikromobiliteettin yleistymistä ja suurta vastarintaa esimerkiksi skuutit joutuvat kokemaan johtuu lähinnä siitä, että tarkkoja sääntöjä niille ei ole. Sääntelyä toivoisivat etenkin kaupungit yhtä lailla kuin käyttäjätkin, mutta se on poliittisen päätöksenteon asia huolehtia tästä. Mikroliikkuvuus tässä esitetyssä muodossaan ja varsinkin skuutit ovat vielä suhteellisen tuoreita, joten on luonnollista että kaikkeen uuteen suhtaudutaan varauksella etenkin jos kaikki ei suju kuin oppikirjassa. Joukkoliikenteen ja mikroliikkuvuuden yhteensopimattomuus nykytilanteessa hankaloittaa myös tämän yleistymistä, ainakin osana matkaketjua. Lisäksi yleinen tiedottomuus tai käytön kokeminen hankalaksi voi nostaa kynnystä käyttää mikromobiliteettia.

Tampereen Sale-pyörät kauniissa rivissä odottamassa käyttäjiään.

Tutustu toimijoihin

Näet tässä valikoidusti rajatun määrän yrityksiä, jotka tarjoavat mikromobiliteetin palveluita ja niistä pienet tärpit ja linkin viralliselle sivustolle. Huomaathan, että näitä on runsaamminkin mutta jotta tämän sivun sisältö pysyisi selkeänä, on tähän valittu vain tiettyjä toimijoita ja esitelty niitä lyhyesti.

VOI-Scooter

Perustettu Ruotsin Tukholmassa vuonna 2018. Tunnettu erityisesti sähköpotkulaudoistaan, joita löytyy Suomessa kahdeksasta kaupungista. Yli 500 työntekijää ja yli 4 milj. käyttäjää. Euroopan ensimmäinen sähköpotkulautayritys.

TIER mobility

Perustettu Saksassa vuonna 2018. Suomessa suurin mikroliikkuvuuden toimija, toimintaa jopa 16 kaupungissa pääosin skuutteja, mutta osassa kaupungeista myös sähköpyöriä. Tarjoaa myös eMopedeja, muttei Suomessa. 

Donkey Republic (Kaakau Oy)

Perustettu vuonna 2012, Tanskan Kööpenhaminassa. Tarjoaa yhteiskäyttöisiä polkupyöriä ympäri maailmaa 71 kaupungissa, joista 15 suomessa. Suomessa toimii nimellä Kaakau Oy mutta Turun kaupunkipyörät kilpailutuksen myötä on DR:n nimissä. Donkey republicin pyörät ovat olleet pidettyjä.

Spin

Perustettu Amerikassa San Franciscossa. Tarjoaa yhteiskäyttöisiä skuutteja ja polkupyöriä yli 70 kaupungissa maailmanlaajuisesti, mutta yritys ei operoi suomessa. Kuuluu nykyisin osaksi TIER Mobilityä (ylempää), mutta Spin toimii edelleen omana brändinään.

Felyx

15 kaupungissa Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa. Ei operoi muilla alueilla. Tarjoaa eMopedeja yhteiskäyttöisinä pääosin minuuttitaksalla.

Freebike

Tsekkiläinen yritys, joka tarjoaa kaupunkipyöriä. Suomessa Helsingissä, Lahdessa, Kuopiossa ja Salossa on yrityksen pyöriä. Maailman ensimmäiset pyörät, jotka tukevat lähimaksua ovat Helsingissä, Rolan Oy:n ylläpidettävänä.

Velib

Perustettu vuonna 2007 Ranskassa ja yksi maailman ensimmäisistä jaetuista pyöräpalveluista maailmassa. Suur-Pariisin alueella jopa 1400 pyöräasemaa ja 20 000 polkupyörää. 

❗️   Emme ratkaise lieveilmiöitä vain kieltämällä kulkuvälineet. Tarvitsemme parempaa asennetta, mutta myös poliittista ohjausta. Tai jos kielletään, niin samoin perustein myös autot on kiellettävä. 😉

Jäikö jokin mietityttämään?

Mikäli jokin tieto jäi mielestäsi uupumaan tai kaipaisit lisätietoja/tarkennuksia, kerro siitä rohkeasti!

Liittyvät artikkelit

Ei artikkeleita.