Liikkuvuus palveluna
Yhden pysähdyksen sovelluksen taktiikka!
📱💶
Etusivu / Liikenteen tulevaisuus / Liikkuvuus palvelunaMikä liikkuvuus palveluna? 🤔
Liikkuvuus palveluna eli MaaS (Mobility as a Service) tulee muuttamaan liikennettä merkittävästi jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Omistajuudesta ollaan siirtymässä kohti yhteiskäyttöisyyttä, jolla saadaan alennettua kuljetuskustannuksia, parannettua kaikkien liikkumismahdollisuuksia, vähennettyä liikenteen päästöjä, ruuhkia ja melua. Nykyään lähes 4 miljardia maailman ihmisistä asuu kaupunkialueilla ja määrän on ennustettu kasvavan tulevina vuosikymmeninä (2050 mennessä jopa 66% maailman väestöstä asuu kaupungeissa). Kaupungistuminen siis vaikuttaa merkittävästi liikennejärjestelmään ja siihen, miten me ylipäätänsä liikumme. Nykyisenkaltainen yksityisautoilu aiheuttaa merkittäviä ongelmia jo nyt ja kun kaupungit kasvaa, ei autojen määrä voi kasvaa.
MaaS:ssa kyse on siitä että monimutkainen liikkumisen kokonaisuus paketoidaan käyttäjälle helpoksi kokemukseksi. Järjestelmä voi siis edelleen olla ihan yhtä sekava kuin ennenkin, mutta MaaS pitää huolen että käyttäjä kokee sen selkeänä. Tosin automattisesti MaaS ei takaa selkeyttä, sillä palveluntarjoajien on luotava koko konsepti niin, että se on aidosti selkeä eikä käyttäjälle saa jäädä tulkinnanvaraa. Huonolla konseptoinnilla ja toteutuksella ei saada MaaS:sta hyötyjä. Liikkuvuus palveluna konseptissa asiakas, eli sinä olet keskipisteessä.
Kuvittele, että voisit käyttää kaikkia liikkumisvälineitä ns. "yhden luukun ratkaisuna", oli kulkupeli mikä tahansa, et tarvitse siihen nykytilanteen kaltaista useiden eri sovellusten valikoimaa saati omia ajoneuvoja. Kun saat yhdestä paikasta kaiken mitä liikkumiseen tarvitset ja palvelu on konseptoitu oikein se tarjoaa aidon vaihtoehdon yksityisautoilulle. Samalla saadaan vähennettyä päästöjä, lisättyä tehokkuutta ja helpotettua ihmisten/esineiden liikkumista.
Tilausmallit 🧾
Alla esitellään muutamia skenaarioita, millaisia tilausmalleja voisi tulevaisuudessa olla
PAYG
PAYG eli Pay as You Go haastaa tilausmallin, sillä siinä palvelusta maksetaan käytön mukaan. Tilausmallin haastaakseen se kuitenkin edellyttää, että sovelletaan hintakattoja esimerkiksi niin, että kun kuukausihinta tulee täyteen, ei palvelusta tarvitse maksaa enempää jolloin PAYG voi aidosti olla vaihtoehto perinteiselle tilausmallille. Se myös mahdollistaa käyttäjälle säästömahdollisuuden, jos matkustusta tuleekin vähemmän mitä vaikka kuukausihinnalla. Toisaalta se myös luo joustoa, kun käyttäjän ei tarvitse etukäteen tietää kuinka paljon liikkuu.
Kiinteä kausihinta
Kiinteällä kausihinnalla tarkoitetaan tietylle kaudelle, esimerkiksi palvelun hintaa kuukauden tai vaikka puolen vuoden ajalla. PAYG:h verrattuna kausihinta helpottaa käyttäjäänsä sitoutumaan palveluun. Toisaalta tämä on varmasti yrityksille houkutteleva keino juurikin tämän vuoksi. Kaikille käyttäjille se ei välttämättä ole houkutteleva, varsinkaan jos ei tiedä matkustavansa paljon jolloin PAYG-pohjainen tilausmalli tulee helposti järkevämmäksi. Kausihintojen veloitukset voi olla joko ns. suoraveloitteisia tai asiakas huolehtii joka kauden jälkeen uuden maksusta.
Bundle-liput
Bundle eli sarjalippujen tyyppiset liput ovat käteviä säännöllisen epäsäännölliselle matkustavalle. Niissä tietyllä kiinteällä hinnalla saa käyttää palvelua ja se sisältää tietyn määrän lippuja esim. 6, 10, 20 , 30 jne nipuissa joista käyttäjä voi valita mieluisan. Bundle-liput voi antaa enemmän joustavuutta matkantekoon, sillä käyttäjän ei tarvitse tietää etukäteen matkustuksen määrää ja voi käyttää sitä omien tarpeiden mukaan. Sarjalipuissa monesti on voimassaoloaika, jonka sisällä liput on käytettävä. Sarjaliput voi tulla edullisemmaksi, jos ei matkusta aivan niin paljon. Niitä voisi toki myös rajata johonkin tiettyyn kulkumuotoon niin, että esim. joukkoliikenteeseen kausilippu ja takseille bundleliput tms. yhdistelmillä.
Mikä on paras? - PAYG, kiinteä kausihinta vai Bundle?
Riippuu varmasti aivan käyttäjästä ja hänen tarpeistaan. Jokaisella on omat tarpeet ja odotukset liikenteelle joten on hankala vastata mitään yleispätevää vastausta. On kuitenkin olemassa selkeät erot näiden välillä ja sen puolesta voidaan karkeasti arvioida, minkälaiset ihmiset tulisivat mahdollisesti hyötymään mallista. Kausihinta mahdollistaa asiakkaiden sitoutumiseen palveluun, mutta samalla se ei tarjoa säästö mahdollisuutta, jos palvelun käytölle tuleekin vähäisempää käyttöä. PAYG puolestaan ei välttämättä sitouta yhtä tehokkaasti, mutta antaa käyttäjälleen mahdollisuuden säästää. Toisaalta PAYG:lla tärkeänä roolina voisi nähdä lisäarvon tuottamisen. Molemmissa on siis selkeästi omat hyvät että huonot puolet, joten nähtäväksi jää kummasta lopulta tulee valtavirtaa. Karkeasti voidaan kuitenkin ajatella, että kausihinta on järkevin sellaisille, jotka tietää matkustavansa paljon. PAYG sopii taas sellaisille, jotka eivät välttämättä ole varmoja matkustuksensa määrästä tai se vaihtelee eri ajankohdilla. Molemmista voi tulla lähes yhtä suosittuja. Jokaisella kun on omat liikkumistarpeensa. Bundle voisi puolestaan sopia sellaiselle, joka ei matkusta ihan niin paljoa. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että joukkoliikenteeseen kiinteä kausihinta ja mikromobiliteettiin bundlelippu. MaaS tarkoitus on kuitenkin yhdistää kaikki liikennemuodot yhden maksun alle, mutta toisaalta mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä räätälöidympää palvelua voidaan tarjota ja sitä houkuttelevampi koko MaaS on.
Mahdollisuudet ➕
MaaS:lla on merkittäviä mahdollisuuksia häiritä nykyistä liikennejärjestelmää, jossa olemme tottuneet liikkumaan.
Yksityiskulkuvälineiden omistuksen vähentyminen
Suositaan yhteiskäyttöisiä kulkuvälineitä, joka on tilatehokkaampaa ja kestävämpää. Omistajuuden siirtyessä vuokraukseen ja yhteiskäyttöön auttaa vähentämään päästöjä, edistämään kaluston täyttöasteita ja ennen kaikkea vähentämään pysäköintitarvetta. Omistaminen on yleisesti murroksessa jakamistalouden myötä, mutta yhteyskäyttöisyyteen siirtymällä esimerkiksi yllättävät huolto ja muut omaan ajoneuvoon liittyvät huollot ja lisäkustannukset voi unohtaa.
Kapasiteetti hyötykäyttöön
Nykyisellään henkilöautoissa on keskimäärin vain 1,6 matkustajaa ja osa busseistakin ajaa pitkälti tyhjinä. Tämä ei ole tehokasta kapasiteetin käyttöä. MaaS hyödyntää vahvasti tekoälyä ja liikkuvuusdataa reittien suunnitteluissa ja aikatauluttamisessa joten mahdollisuudet saada kohdennettua oikea määrä kapasiteettia oikeaan paikkaan ja juuri silloin, kuin sitä tarvitaan. Esimerkiksi samaan robotaksiin voidaan yhdistää useita samaan suuntaan kulkevia matkustajia. Tästä hyötyy paitsi kapasiteetin tehokas hyödyntäminen, myös ruuhkat ja päästöt vähenee unohtamatta taloudellista hyötyä. Meidän olemassa oleva kapasiteetti on saatava hyötykäyttöön ja lopetettava tyhjien penkkien kuljetus, oli se sitten mikä tahansa kulkuväline.
Matkustuksen laatu ja mukavuus paranee
Matkustuksen laatu ja mukavuus paranee, sillä nykytilanteessa liput on pääosin ostettava eri sovelluksilla ja tämä tekee koko prosessin hyvin epäselkeäksi. MaaS:ssa voit ostaa koko setin kerrallaa yhdestä paikalla, yhdellä maksulla. Käyttäjä voi suodattaa kulkuvälineitä mieluisaksi tilanteeseen, joka puolestaan parantaa mukavuutta.
Lisäksi, kun MaaS yhdistää kaikki kulkuvälineet yhteen paikkaan syntyy lisää kilpailua. Terve kilpailu tuo erilaisia toimijoita, jotka voivat jokainen tarjota omia lisämukavuuksia ja lisäarvoa.
Vähentää kuluja ja lisää tarjontaa
MaaS yhdistää kaikki liikennemuodot yhdelle alustalle, jolloin koko matkaa voi hallita yhdestä sovelluksesta ja matkustus onnistuu ns. "yhden luukun periaatteella". Liikkuminen ostetaan tulevaisuudessa erilaisin palvelupaketein (samalla tavallakun nyt Spotify tms) joka alentaa kustannuksia ja tarjonta lisääntyy kun kaikki yhdistetään yhdelle alustalle. Tämä voi myös poikia kokonaan uusia toimijoita, kun MaaS:n osallistuminen tulee olemaan helppoa. Kaiken tarjonnan yhdistettäessä yhdelle alustalle, voit keskittyä itse matkaan eikä lippujen hankintaan tai matka-aikaan mene turhaa aikaa.
Päästöjen ja ruuhkien vähentäminen
Nykyisen yksi liikenteen ongelmista on saasteet ja ruuhkat. Uusiutuvat polttoaineet tietysti ratkaisee osan ongelmista, mutta ei autojen tarvitsemaa tilaa ja niistä aiheutuvaa ruuhkautumista. Mitä enemmän ihmiset saadaan käyttämään yhteisiä kulkuvälineitä, sitä tehokkaampaa on kaluston käyttö ja näin voidaan samalla vähentää paitsi päästöjä, myös ruuhkia. Kaluston käytön tehostuessa, voidaan ajoneuvojen kokonaismäärää vähentää.
Haasteet ➖
MaaS.lla on mahdollisuuksien lisäksi luonnollisesti myös haasteita, jotka todella haastavat konseptin toimivuuden. Huomioimalla haasteet ja konseptoimalla MaaS hyvin, voidaan minimoida haasteiden tuomia riskejä.
Datan ja rajapintojen avaaminen
Datan ja rajapintojen ajaavaminen on yksi MaaS tukipilareista. Datan avulla saadaan tietoa esimerkiksi aikatauluista, reiteistä, asemista, hinnoista, mikromobiliteettien sijainneissa jne. Suomi on ensimmäinen maa maailmassa jossa liikennepalvelulaki edellyttää rajapintojen avaamista kaikille liikennepalveluista kiinnostuneille toimijoilla. Muissakin maissa on alettu työstämään tähän liittyviä sääntöjä ja varmasti piakkoin on yhteiset säännöt avoimelle datalle. Paremmat merkit ovat siis ilmassa! Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi MaaS ei ole edennyt vielä kovin pitkälle. Data puolestaan auttaa esimerkiksi liikkuvuusmallien ennustamisessa joka helpottaa kapasiteetin kohdistamista.
Ihmisten asennemuutokset
Ihmisten asennemuutos on ehkä yksi hankalimmista asioista MaaS:ssa. Kun ihminen on jo tottunut omistamaan vaikka auton tai polkupyörän tms, ei siitä luopuminen varsinkaan uskollisille ihmisille tule kuulookaan.
Asenteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa, eikä pelkästään markkinoimalla. On arvioitu, että robotiikka liikenteessä aiheuttaa sen, että yhteyskäyttöiset robotaksit ja -bussit tulee huomattavasti omaa autoa edullisemmaksi ratkaisuksi, kun otetaan huomioon koko setti muiden liikkumismuotojen muodossa. Siinä vaiheessa, kun käyttäjä voi luottaa että saa kyydin (oli se sitten robotaksi-/sukkula, mikroliikkuvuus, joukkoliikenne tai joku muu) tarpeidensa mukaisesti ja huomattavasti nykytilannetta edullisemmin, on mahdollista syrjäyttää kulkuneuvojen omistajuutta ja edistää MaaS:n käyttöä. Parhaimmassa tapauksessa saadaan ihmiset kokeilemaan jotakin itselle kokonaan uutta liikkumismuotoa. Siitä hyötyisi paitsi ihminen itse, myös koko yhteiskunta ympärillämme, etenkin jos hän jää kyseisen liikkumismuodon käyttäjäksi.
Tasavertainen kohtelu
Tasavertainen kohtelu MaaS:ssa tarkoittaa sitä, että pidetään huoli kaikkien mahdollisuuksista käyttää likkumispalveluita. Pitkälti MaaS palvelut tulevat olemaan mobiilisovelluksella tilattavia paketteja ja lippujen osto/ajoneuvojen käyttöönotto tapahtuu älylaitteen avulla.
Mikäli henkilö ei jostain syystä pysty käyttämään digitaalisia palveluita, on pidettävä huoli että myös nämä käyttäjät saavat samantasoisen palvelun. Tämä tuottaa haasteita muuten digitaaliselle alustalle rakennetulle konseptille.
Taloudelliset asiat
MaaS perustuu oikeastaan täysin avoimeen dataan niin tiedon laadun kuin lipunmyynninkin suhteen. Toimijoilla, joiden lippuja myydään jonkin MaaS-alustan kautta, ei yleensä ole velvollisuutta maksaa komissiota. Mikäli komissiota ei makseta, ei myyjä saa siitä mitään itse. Tämän vuoksi myyjä (eli MaaS-alustatoimija) joutuu todennäköisesti joko myymään sen tappiolla, kun ei saa siitä itse voittoa tai myymällä sen pienellä palvelumaksulla. Toki myös mainoksia voidaan integroida, joka hieman kompensoisi komission puutetta.
Toisaalta jos mietitään, niin vaikka komissiota ei maksetakaan, voi lipun myyjällä olla muita tulonlähteitä kuten edellä mainitut mainosten integrointi tai joitain omia tuotteita. Yleensä palvelumaksu, etenkin jos se on korkea ei välttämättä houkuttele hankkimaan palvelua muualta, kuin palveluntarjoajalta itseltään. Voidaankin miettiä, kumman valitsisit: mainokset (jotka parhaimmillaan saisi pienellä maksulla pois) vai palvelumaksun jokaisesta lippuostosta?
MaaS haja-asutusalueella? 🌲
MaaS haja-asutusalueilla ei ole aivan yksinkertaista. Haja-asutusalueella, joka sijaitsee kaupungin laidalla on helpommin järjestettävissä. Toisin on taas syvällä maaseudulla, jossa ei kaupunki-aluetta välttämättä ole aivan lähimailla, mutta tälläisillakin alueilla on mahdollisuutta MaaS:n, kunhan annamme sille mahdollisuuden. Maaseutu on MaaS:lle ennemminkin hidaste, muttei este. Digitalisaatio mahdollistaa täysin uusia tapoja järjestää liikenne myös haja-asutusalueilla. Etenkin itseohjautuvat ajoneuvot ja siitä helposti hyödynnettävä kutsupohjaisuus tulee mullistamaan liikenteen myös maaseuduilla.
💡 MaaSin kotimaahan on Suomi
MaaS eli Mobility as a Service konsepti on saanut alunsa Suomessa, eli me suomalaiset olemme siis ehkä alkujaan keksineet liikenteen murroksen avaimen - vaikkemme itse osaa sitä vielä ehkä hyödyntää täysmääräisesti.
MaaS:n tulevaisuus 🔮
Korona on vaikuttanut meihin kaikkiin ihmisiin, mutta samalla myös kaikkiin asioihin ympärillämme. Myöskään liikenne ei ole poikkeus, sillä korona samalla helpottaa että hieman tuottaa hankaluuksia MaaS:n toteuttamiselle. Käydäänpä asiaa hieman tarkemmin läpi!
MaaS:lla ennakoidaan olevan merkittävää vaikutusta tulevaisuuden liikkumisjärjestelmässä. Kuvittele, että voisit käyttää liikkumispalveluita samalla tavalla, kun nyt käytät spotifyä musiikin/podcastien kuunteluun tai käytät netflixiä elokuvien/sarjojen katselun. Samalla idea myös MaaS:ssa on. Tämän ajatuksen myötä MaaS pyrkii myös muuttamaan ihmisten käsitystä liikkuvuudesta kaikkialla (myös maaseudulla!), mutta yhtä suuri ellei jopa suurempi rooli on itseohjautuvilla ajoneuvoilla.
Paljon on jo tehty, jotta MaaS pääsisi konkreettisesti vauhtiin. Esimerkiksi erilaiset ratkaisut joukkoliikenteen lippujen integroimiseksi vaikka mikromobiiliteettiin ja muihin kulkuvälineisiin on liikkuvuutta palveluna parhaimmillaan. Tässä kuitenkin on vielä haasteita ratkaistavana (ylempänä kohdassa "haasteet"), jotta saamme muutettua liikkuvuuden palveluksi.
Kulkuvälineet palveluna - onko se MaaS.ia? 🤨
Kulkuvälineet palveluna- tarjoavat yritykset välillä markkinoivat esimerkiksi sähköpotkulautoja, polkupyöriä tai autoja palvelumuodossa. Näissä ei siis varsinaisesti omisteta kulkuvälinettä vaan ne ostetaan palveluna niin, että käytätä kyseistä ajoneuvoa mutta huollot, vakuutukset ja muut omistamiseen liittyvät kulut kuuluvat jollekkin toiselle, eli omistavalle firmalle. Nämä eivät sinänsä ole MaaS:ia tällä sivulla kerrotulla tavalla, sillä MaaS pyrkii kulkuneuvojen yhteiskäyttöisyyteen ja omistajuusta luopumiseen "Kulkuvälineet palveluna" ei pääosin siis edistä yhteiskäyttöisyyttä, mikäli kulkuväline nykyisenkaltaisesti tulee vain yhden henkilön käyttöön. Esimerkkejä näistä kulkuvälineistä palveluna on vaikkapa auton leasingpalvelu tai auton laittaminen vertaisvuokraukseen. Jos siis yritys omistaa ajoneuvon, mutta käytät sitä niin kuin omistaisin sen itse on tämä hieman MaaS ja omistajuuden hämärä verho. Tämä ei mielestäni ole MaaS:ia, ainakaan sellaisenaan mitä sen oikea tarkoitus on. Tämä on pikemminkin liikkuvuus palveluna ja omistajuuden välimalli.
MaaS palveluntarjoajat
Minkälaiset yritykst kehittää MaaS palvelua? Mitkä ovat näiden tulevaisuudennäkymät? Tutustutaanpa niihin seuraavaksi! Näet tässä valikoidusti rajatun määrän yrityksiä, jotka tarjoavat MaaS palveluita ja niistä pienet tärpit ja linkin viralliselle sivustolle. Huomaathan, että näitä on runsaamminkin maailmalla mutta jotta tämän sivun sisältö pysyisi selkeänä, on tähän valittu vain (pääosin suurempia/tunnetumpia) tiettyjä toimijoita ja esitelty niitä lyhyesti.
Moovit
Moovit on Israelilainen Inteliin kuuluva yritys, jonka tarkoituksena on mullistaa liikkuvuus MaaS:lla. Moovit yhdistää kaikki liikkumismuodot yhteen sovellukseen ja tulevaisuudessa myös maksamisen ratkaisut löytyy Moovitista. Käyttäjämääältään Moovit on ylivoimainen, jopa 1,5 miljardia maailmanlaajuista käyttäjää ja tuki 3500 kaupungissa 112 maassa. Yritys tarjoaa myös kaupungeille, liikennelaitoksille ja muille organisaatioille tekoälyyn ja algoritmeihin perustuvia MaaS ratkaisuja (kuten maksuja, reaaliaikaisia tietoja, analytiikkaa jne) jotta liikenteenharjoittajat voivat parantaa omalta osaltaan liikkuvuuttaan. Moovitin kuuluessa Inteliin, on se tiiviissä yhteistyössä toisen Intel-yrityksen Mobileyen kanssa ja tuovat maailmanlaajuisesti itseohjautuvia ajoneuvoja markkinoille. Ensin ne alkaa Moovitin ja Mobileyen kotimaasta Israelista ja EU:ssa Saksassa. Moovitilla on loistavat mahdollisuudet olla MaaS johtaja tulevaisuudessa.
Citymapper
Citymapper on Lontoolainen yritys ja yksi Moovitin tärkeimmistä kilpailijoista. Yritys toimii maailmanlaajuisesti, ainakin tällä hetkellä vain isoimmissakaupungeissa ja suomessakin vain Helsingissä. Citymapperin tavoitteena on myös rakentaa MaaS-alusta ja he tarjoavat myös liikennelaitoksille analytiikkaa ja muita tietoja, joilla liikenteenharjoittajat voivat kehittää omaa toimintaansa. Citymapperilla on yli 50 miljoonaa maailmanlaajuista käyttäjää ja yli 400 kaupungissa ympäri maailmaa. Citymapperilla on myös kotikaupungissaan Lontoossa oma lipputuote nimeltä " ", joka siis toimii MaaS-periaatteella, eli se sisältää pitkälti kaikki kaupungista löytyvät liikkumisvälineet.
TransitApp
TranstiApp on yhdisvaltalainen sovellus joka kilpailee Moovitin ja Citymapperin kanssa. Transit toimii 290 kaupungissa 10 maassa ympäri maailmaa, muttei lainkaan Suomessa. Pohjoismaista Transitin kattavuudessa on Ruotsi ja Islanti. Suomeen laajentumisesta yritys ei ole kertonut suunnitelmiaan. Transit pyrkii olemaan mukana MaaS kilpailussa ja yrityksen sovelluksesta löytyykin kaikki kaupungin kulkumuoot yhdestä paikasta. Kilpailijoidensa tapaan myös Transit tarjoaa kauttakulkutoimistoille dataa ihmisten liikkuvuudesta.
Whim
Whim on kotimainen yritys, joka on alkujaan laittanut MaaS konkreettisesti ihan globaalillakin tasolla käyntiin. Suomessa Whim toimii Helsingissä ja Turussa, jonka lisäksi viidessä muussa kaupungissa muualla maailmassa. Yritys keskittyy niihin kaupunkeihin, joissa heillä on yhteistyökummpaneita saadakseen tarpeeksi hyvän MaaS kokemuksen. Whim tekeekin siis HSL:n ja Fölin kanssa yhteistyötä, jonka myötä myös mikroliikkuvuus ja taksifirmoja on mukana. Whim ei ole laajentunut kovinkaan isoksi, ainakaan vielä.
MaaS innovaatiot
MaaS:lla on yritysten lisäksi myös erilaisia "innovaatioita" eri yritysten välillä. Tässä esitellään niistä muutama kotimainen MaaS yhteistyö.
Teatterilippu joukkoliikennelippuna?
Kyllä vain! Turun kaupunginteatteri on ollut Fölin ensimmäinen yhteistyökumppani, joka tämän on mahdollistanut. Ostaessasi lipun johonkin Turun kaupunginteattiesitykseen, on lippu voimassa 3 tuntia ennen ja 2 tunnin jälkeen esityksen, sisältäen vaihdon. Nykyisin vastaava yhteistyö toimii Turun filharmonisen orkesterin, Linnateatterin, Åbo Svenska teater, HC TPS, Turun musiikkijuhlien ja Fölin kanssa. Voit siis vain leimata lipun lukijaan ja nauttia matkasta.
Mikromobiliteettia samalla lipulla kuin joukkoliikenne?
Jeps, kyllä vain. HSL:llä ja TIER:llä on ollut yhteistyö vuonna 2020, jolloin HSL-sovelluksesta AB-kertalipun ostaessa on saanut myös TIER:n skuutin käyttöön. Edulla sai joko yhden ilmaisen avauksen tai sähköpotkulaudan käyttöön viideksi minuutiksi. Tämähän on sitä, mitä MaaS pyrkii jatkossakin ja tulevaisuudessa tämä on arkipäivää!
Kaukoliikenteeseen paikallisliikenteen lippu?
Nykyään voi ostaa kaukoliikennematkaan myös paikallisen joukkoliikennelipun kylkeen. Esimerkkinä VR:n Matkalla-sovelluksessa voi ostaa jo useimpien kaupunkien paikallisliikenteen lippuja. Samoin myös Suomen suurimmalla kaukobussiliikennöitsijällä, eli Onnibusilla on tätä nykyä samanlainen ominaisuus myyntikanavissaan. Tämähän auttaa luomaan hyvän matkaketjun melkeinpä ovelta-ovelle.
Niin ja ei sovi unohtaa, että VR tarjoaa sovelluksessaan myös esimerkiksi yhteiskäyttöautoja ja takseja alennuksella valikoiduilla asemilla.
Jäikö jokin mietityttämään?
Mikäli jokin asia on hassusti tai kaipaisit lisätietoja/tarkennuksia, kerro siitä rohkeasti!
Liittyvät artikkelit
Ei artikkeleita.