Yksityisautoilu

Kaikki yksityisautoilun nykytilasta ja tulevaisuudesta!

 🚘🚐

Etusivu / Liikenteen tulevaisuus / Kulkumuodot / Yksityisautoilu

Tämä on aihe, joka jakaa mielipiteitä ja yleensä keskustelu tästä eskaloituu. Tiedän nyt sohivani ampiaispesään, mutta tästä(kin) on kuitenkin pakko puhua. Saatat ajatella, että mitäs puhumista tässä nyt muka on? Eikös kaikilla ole auto ja sehän on kätevä kulkumuoto jolla voi suhata mihin vaan, millon vaan ja ilman häiriötekijöitä. Tai sitten ajattelet, että onpa virkistävää että joku puhuu tästäkin. Ajattelet mitä tahansa, suosittelen tutustumaan myös tämän sivun antiin tarkemmin!

Kerron tällä sivulla, miksi auto ei olekaan niin tehokas ja kätevä kulkumuoto, kun saatetaan helposti ajatella. En kuitenkaan esitä negatiivisia puolia tarjoamatta mitään vastinetta, sillä tämän sivun alaosassa on "Ratkaisut"- otsikon alla keinoja, jolla näitä ongelmia voidaan parantaa niin kaupungeissa että maaseudulla! Aloitetaan sillä että en ole autoilua vastustava, mutta se valitettavasti tuottaa meille paljon ongelmia, vaikkei sitä aina tule ajatelleeksi. Näihin on olemassa ratkaisuja, jos vain uskallamme niitä toteuttaa ja annamme niille mahdollisuudet. On kuitenkin muistettava, että auto on osa liikennejärjetelmää eikä minulla tosiaan ole mitään niitä vastaan. Nykytilanteessa allekirjoittaneella on kuitenkin paljon sellaista, missä olen vastaan ja jotka vaatii muutoksia.

Ja nyt sohin ampiaispesään ja kunnolla mutta...

Meidän on vähennettävä autoilua.

Kyllä, vähennettävä, ei lopetettava. Huomaathan näiden sanojen eron 😉 Miksi sitten? Ei siksi, että halutaan kiusata ihmisiä ja hankaloittaa liikkumista, vaan siksi ettei se auto oikeasti yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna ole kovinkaan tehokas kulkuväline (tutustu tarkemmin heti alapuolelta, jossa listattuna syitä), vaikka se monille valitettavasti on pakollinen tätä nykyä. Valitettavasti autosta on kuitenkin tehty niin olennainen osa elämäämme ja jopa identiteettiä, että muiden liikkumismuotojen kehittäminen on hankalaa ja hidasta, miltei mahdotonta.

Yleensä ajatellaan, että "kyllähän nyt Suomen kaltaisessa maassa autoa tarvitaan". Tietysti asia on näin, koska olemme tehneet autosta ainoan relevantin vaihtoehdon etenkin vähänkään syrjäisemmässä tai pienemmässä kaupungissa. Meillä on kuitenkin mahdollisuudet muuttaa suuntaa.

Ongelmat autokeskeisyydessä ❌

Autot vie ja tarvitsee tilaa - ja paljon!

Kuva: itse otettu | Sijainti: Varissuo Turku, Pihkalankatu

Kyllä. Auto vie todella paljon tilaa varsinkin tiiviissä kaupunkirakenteessa. Autot tarvitsee paljon pysäköintipaikkoja ja kaistoja. Valitettavan useasti autotiet menevät kävely- ja pyöräteiden edelle, jolloin autoilla tottakai ajetaan ja kevyttä liikennettä ei samalla tavalla arvosteta. Emme välttämättä osaa edes ajatella, kuinka paljon katutilastamme on autoille.

Tai mieti, kuinka usein olet tai joku tutuistasi on (tai mahdollisesti itse) kitissyt parkkipaikkojen puutteesta. Aivan! Emme voi lisätä niitä loputtomiin, koska fyysistä tilaa ei vain ole. Siksipä myöskään autojen määrää tai niille tarkoitettua infraa ei voida lisätä loputtomiin.

(Henkilö)autossa on keskimäärin 1,6 matkustajaa

Kuva: Pixabay

Henkilöautossa on keskimäärin viisi paikkaa. On aika selvää, että tällä täyttöasteella ei ole tehokasta kuljettaa ihmisiä. Edelliseen viitaten, kun autot tarvitsee paljon tilaa niin mitä useampi tulee henkilöautolla (yksin), sitä enemmän tarvitaan myös tilaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on tälläkin hetkellä tien päällä hurjasti kapasiteettia, jota emme osaa (tai halua?) hyödyntää, vaikka tekniikkaa tähän olisi jo olemassa. Tämä taas aiheuttaa sen, ettei kaikilla ole yhtäläisiä liikkumismahdollisuuksia ja toisaalta, kaventaa kaupunkikehitysmahdollisuuksia.

Toisin sanoen on siis turhaa, että jokainen ajaa autollaan, pysäköi sen ja lähtee sen jälkeen töihin, kauppaan tai mihin tahansa sitten meneekään. Se siis jää paikalleen ja keskimäärin vain itse kuljettaja siitä hyötyy. Tässähän ei ole järkeä!

Autot seisoo noin 95% ajastaan käyttämättömänä

Kuva: itse otettu | Sijainti: Nättinummi Turku, Haartmaninkatu

Tutkimusten mukaan näin on. Onko tässäkään lopulta yksinkertaisesti mitään järkeä? No, jos mietitään että monilla ei välttämättä vielä ole vaihtoehtoa niin se on oikeastaan tällä hetkellä pakollinen tilanne. Se ei kuitenkaan poista tämän tehottomuutta, sillä auton käyttöaste on todella pieni, vain noin 5% ja monesti jopa tämänkin alle. Voisimmekohan yhteiskäyttöisillä, itseohjautuvilla autoilla saada tätä paremmaksi? Tai ehkäpä, jos auton laittaisi tuottamaan niin että muut voisi sitä käyttää, kun et itse sitä tarvitse? 🤔

Autot aiheuttaa valtavat päästöt ja melut

Kuva: Pixabay

Tämä on ehkä ainoa ongelma melun lisäksi, mikä tulee pienenemään sähköautojen yleistymisen seurauksena. Tämä kuitenkin on ongelma niin kauan, kuin fossiilisia polttoaineita on käytössä. Päästöillä on tutkittuja terveyshaittoja, joten niitä on syytä saada pienennettyä. Melut eivät välttämättä vähene täysin sähköautoillessakaan, sillä esimerkiksi rengasmelua tulee silti mutta se helpottaa joka tapauksessa. Lähipäästöjä sähköautot puolestaan vähentää.

Autot ruuhkautta

Kuva: itse otettu | Sijainti: Koulukatu/Naantalin pikatie Turku

Autoilu aiheuttaa ruuhkia. Ottaen huomioon keskimääräisen matkustajamäärän henkilöautossa, niin ruuhkia on saatava hillittyä ja ajoneuvojen kapasiteettia käytettävä tehokkaammin. Ruuhkat aiheuttaa myös saasteita ja pidentää matka-aikoja eikä ne ole kenenkään etu. Toki kaupunkisuunnittelulla on tässä roolinsa, toisaalta kaupunkisuunnittelu on yleensä perustunut nimenomaan pelkästään autoihin. Tämä suunta on onneksi muuttumassa, vaikkakin hitaasti ja (epä)varmasti. 😄

Autoilu aiheuttaa onnettomuuksia

Kuva: Pixabay

Noin 1,35 miljoonaa ihmistä menehtyy vuosittain liikennonnettomuuksissa. Tämän lisäksi 20-250 milj. loukkantuu niin pahasti, että ne johtavat pitkäaikaisiin tai pysyviin vammoihin. Yli puolet tapahtuu kaikista haavoittuvien liikennekäyttäjissä, kuten jalankulkijoissa ja polkupyöräilijöissä. Autoilijat ei tietenkään ole ainoita syyllisiä, koska esimerkiksi kävelijä voi loikkia kohdasta josta ei ole suojatietä tai pyöräilijä tulla vauhdissa kulman takaa. Valitettavasti autoilija yleensä "voittaa" näissä tilanteissa ja pienemmän liikennevälineet kuljettajineen häviävät. Esimerkkinä vuonna 2022 Laitilassa tapahtunut ikävä onnettomuus, jossa piantareella ajanut pyöräilijä kuoli kuorma-auton alle jäädessään. ☹️ Ja tuossa kohdassa ei muuten ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan, vaan pyöräilijät menköön autoilijoiden joukossa.

Yleisimmät vastakommentit & vastauksia ❓

"No mutta kun auto on ainoa oikea kulkuväline"

Onko? Jos olet tätä mieltä, niin pysähdy miettimään mitä tarkoittaa "ainoa oikea kulkuväline"? Tottakai se tältä tuntuu, kun meidän yhteiskuntaa on rakennettu niin, että kaikilla on auto ja sillä liikutaan kaikki, myös lyhyemmät matkat. Tämä siitäkin huolimatta, että se monesti on tehotonta. Kulkuvälineitä on kuitenkin runsaasti eri tilanteisiin, joissakin tilanteissa se auto on kuitenkin hyvinkin relevantti vaihtoehto. MaaS:n edistäminen tarjoaa lukuisia hyötyjä liikennejärjestelmän uudistamisessa ja siinä, että nämä kaikki muut kulkumuodot saadaan kätevästi käyttöön. Toki nykytilanteessa harvaan asutulla seudulla (tai muuten liikkuvuuspalveluiden ulottumattomissa) se on ainoa kulkuväline. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.

"No mutta eihän kaikki voi/halua pyöräillä"

No mutta eihän kaikki voi tai halua autoilla? Niinpä! Mutta miksi yleensä ajatellaan, että jos puhutaan vaikka pyöräliikenteen parantamisesta (esimerkiksi pyöräteitä rakentamalla tai parantamalla) niin ajatellaan, että pakotetaan kaikki pyöräilemään. Onko joku joskus todennut näin? Tietysti on hienoa että kaikkia kulkumuotoja kehitetään, koska mitä enemmän esimerkiksi pyöräilyinfraa parannetaan, sitä enemmän voidaan odottaa pyöräilijöita, sama koskee myös autoteitä. On totta, ettei kaikki voi pyöräillä, muttei kaikki voi autoillakaan. Siksi tarvitsemme asennemuutosta liikenteen murroksessa. Toisaalta, itseohjautuvat autot ja MaaS tuovat parannusta moneen edellämainittuun ongelmaan. Ja muista, että kävely että pyöräily ovat molemmat hyötyliikuntaa! Summa summarum, kaikkia kulkumuotoja tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta meidän pitää tunnistaa, missä tilanteessa mikäkin kulkumuoto on sopivin.

"No mutta on paljon matkatavaraa / iso matkatavara"

On totta, että isoja tavaroita tai jos mukana on paljon tavaraa niin näitä ei kovin mielellään pyörällä tai skuutilla kuljeta. Toisaalta, pyöriinkin on olemassa peräkärryjä mutta toki kaikkea ei siinäkääm voi kuljettaa. Joukkoliikenteessäkin voi aika paljon kasseja ja pussukoita kuljettaa, muttei ehkä ihan kodinkoneita. Tätä varten on kuitenkin olemassa erilaiset kotiinkuljetuspalvelut, mikäli liikutettava asia on sen verran suuri että se ei joko ole mahdollista tai turvallista kuljettaa pyörällä. Tulevaisuudessa esimerkiksi robotaxit voisi ihmisten lisäksi kuljettaa myös tavaroita.

"No mutta on pitkä matka"

RIippuu tietysti siitä, mistä mihin ja minkälaisilla olosuhteilla on menossa. Fakta kuitenkin on, että iso osa automatkoista on alle 5km mittaisia. Jos ollaan menossa kaupungista toiseen niin siihen kannattaa selvittää bussi- ja junavaihtoehtoja. Tämä on todennäköisesti myös halvempi vaihtoehto. On toki totta, ettei joukkoliikennettä ole joka paikkaan tai se ei ole tarpeeksi tiheää. Esimerkiksi Suomessa poikittainen liikenne on heikkoa markkinataloudesta johtuen, kun taas isompien kaupunkien välillä voi suhata lähes aikatauluja katsomatta. MaaS tulee helpottamaan tätä asiaa ja etenkin itseohjautuvat autot, nämä yhdessä luovat uudenlaisia tapoja selvittää reittejä, maksaa niistä ja ylipäätänsä liikkua paikasta toiseen. 

"No mutta kun matkalla käydään siellä sun täällä"

Jokainen matka on ainutlaatuinen ja matkan aikana voidaan käydä esimerkiksi kaupassa, hakemassa lapset harrastuksista tai pidemmillä matkoilla pysähtyä vaikka huoltoasemalle. Kaikki nämä ovat osa matkaa. 

Itseohjautuvilla ajoneuvoilla voidaan muuttaa tilannetta esimerkiksi niin, että lapsille voidaan tilata oma itseohjautuva auto ja robotti hoitaa kuljetuksen ja samoin paluukuljetuksen kotiin. Kauppareissu onnistuisi helposti verkossa ja tuotteet tuotaisiin nopeasti kotiovelle. Samalla säästyvä aika voidaan käyttää johonkin, mihin sitten ikinä haluaakaan. Tässä oli vain muutama esimerkki. Joka tapauksessa MaaS voisi ketjuttaa matkan niin, että annat lähtö- ja määränpään ja sen jälkeen voisit lisätä matkaasi välipisteitä, samalla tavalla kuin tänä päivänä navigaattoreihin. Itseohjautuva yhteiskäyttöinen auto voisi olla käytössäsi koko matkan ajan ja sinun aikataulusi mukaan. Kun olet määränpäässä, auto lähtisi palvelemaan jotakuta muuta. 

"mutta ei täällä julkiset kulje"

Ihan totta, että kaikkialla ei julkiset kuljekaan. Tulevaisuudessa tähän on voidaan kuitenkin tehdä muutos, sillä esimerkiksi itseohjautuvilla ajoneuvoilla saadaan ulotettua joukkoliikennettä ja muita liikkumisen palveluita myös harvaan-asutuille seuduille. Miksi seisottaisimme autoja turhaan odottamassa käyttöä ja viemässä arvokasta katutilaamme, kun voisimme käyttää niitä hyödyksi nostamalla täyttöastetta liikuttamalla niitä siellä, missä tarvetta kulloinkin on? Samoinhan voimme liikkuvuusdataan pohjautuen ennustaa liikkumistarpeita ja kohdistaa kapasiteettia oikeaan paikkaan ja oikea määrä. Tästä on hyötyä etenkin niillä alueilla, joissa säännönmukaiselle linjaliikenteelle ei ole edellytyksiä.

 💡 Tulevaisuuden autoilu on kestävää

Nykymuotoihin yksityisautoilu aiheuttaa yhteyskunnallisesti tarkasteltuna enemmän haittaa kuin hyötyä. Siksi itseohjautuvia autoja yhdessä muiden liikkuvuuspalveluiden kanssa on kehitettävä, jotta saamme ohjattua liikennejärjestelmämme kestävään suuntaan. Autojen liikkuessa itsenäisesti, voimme paitsi vähentää niitä ja säästää kaupunkitilaa myös edistää liikenteen tasa-arvoa ja vähentää ruuhkia.

Mitkä on ratkaisut? ✴️

Kuten varmaan ylläolevista väitteistä huomasit, kaikissa oli mainittu joko itseohjautuvat autot tai MaaS. Ne ovat megatrendejä, jotka tulevat muuttamaan käsityksemme liikkuvuudesta. Mitkä kaikki ovat ratkaisuja, jotta voimme saada nykyistä yksityisautojen hallitsemaa kehitystä muutettua?

Oikeastaan ei voida sanoa mitään yleispätevää ratkaisua, sillä tarpeet vaihtelee. Kehittämällä muita kulkumuotoja eli kävelyä, pyöräilyä ja muuta mikromobiliteettia, joukkoliikennettä sekä itseohjautuvia autoja. Nämä kun vielä integroidaan osaksi MaaS:ia, on näillä mahdollisuus mullistaa koko liikkumisjärjestelmämme. Meidän on joka tapauksessa kehitettävä relevantteja, edullisia ja turvallisia kulkumuotoja henkilöauton haastajaksi. Se ei ole helppoa, mutta mahdollisuuksia tähän on. Autoilu aiheuttaa merkittäviä ongelmia nykyisessä muodossaan. Asiaa käsitellessä on syytä muistaa, että kukaan tai mikään ei ole kieltämässä autoilua eikä se tule häviämään mihinkään. Fakta kuitenkin on se, että se muuttaa muotoaan digitalisaation ja jakamistalouden myötä. Mahdollisuudet koko liikennejärjestelmän mullistamiselle on olemassa, kun yhä useampi auto liikkuu itsenäisesti, ihmiset kävelee, pyöräilee eli hyödyntää mikroliikkuvuutta ja joukkoliikennettä. Liikkuvuus on ihmisten perusoikeus, mutta on pidettävä mielessä että nykyisenkaltainen järjestelmä ei edistä tätä asiaa. Kehitetään siis muita kulkumuotoja ensisijaisesti. Tällöin voimme vähentää myös liikenneköyhyyttä ja epätasarvoa. Toki autoilu ei ole häviämässä yks kaks yllättäen mihinkään, mutta se tulee muuttamaan muotoaan.

❗️ Sama ratkaisu ei käy kaikkialla

Jokainen alue ja matka on ainutlaatuinen. Tarpeet vaihtelee ja siksi ratkaisujakin on oltava monenlaisia. Toisilla alueilla tiheä joukkoliikenne on kannattavaa, kun taas toisella kutsuohjautuvuuteen perustuvat palvelut jne. 

Joukkoliikenteen kehittäminen

Joukkoliikennettä kehittämällä kokonaisvaltaisesti voidaan nostaa matkustajamääriä ja vähentää autojen määrää kaduilla. Toimivalla joukkoliikenteellä saadaan myös edistettyä tasa-arvoista liikennettä ja pidettyä liikkumisen kustannukset kurissa. Joukkoliikenteellä matkustaminen on myös pääosin turvallista.

Kutsuohjattu joukkoliikenne palvelee puolestaan siellä, missä ei säännölliselle linjaliikenteelle ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Lue lisää joukkoliikenteen edistämisestä omalla sivulla >>

Mikromobiliteetin edistäminen

Kehittämällä mikromobiliteettia eli kävelyä, pyöräilyä, skuuttailua jne. voimme paitsi säästää katutilaa, myös edistää ilmastoystävällistä liikkumista ja vähentää siitä aiheutuvia kuluja. Kävelyllä ja pyöräilyllä on muuten myös positiivisia terveysvaikutuksia, kuten varmasti jo tiesitkin! Mikroliikkuvuus parantaa myös esimerkiksi joukkoliikenteen saavutettavuutta.

Kaikki eivät toki välttämättä voi kävellä tai pyöräillä, mutta sillä verukkeella emme voi edistää nykyisenkaltaista yksityisautoiluun perustuvaa kulttuuria. 

Lue lisää mikromobiliteetin edistämisestä omalla sivulla >>

Yhteiskäyttö-/itseohjautuvien autojen edistäminen

Yhteyskäyttöisten autojen edistäminen niin, että se on kenen tahansa käytettävissä on järkevää. Suomessa hyvänä esimerkkinä Espoo, jossa yhteiskäyttöisten autojen käyttö on edistänyt yksityisautoilun vähentymistä ja käyttäjätkin ovat tyytyväisiä. Suomessa myöskin useimmilla taloyhtiöillä voi olla omia yhteiskäyttöautoja (samalla tavalla kuin polkupyöriäkin) asukkaidensa käyttöön. Itseohjautuvat autot puolestaan edistää mm. robotaxit ja shuttlebussit, jotka ovat omiaan muuttamassa liikkuvuutta, voit vain tilata auton haluamaasi osoitteeseen ja se vie sinut sinne mihin olet menossa. Tähän toki vielä menee jonkin aikaa, mutta ei se enää kovin kaukana ole!

Lue lisää auton omistamisesta omalla sivulla >>

Lue lisää itseohjautuvien autojen kehityksestä omalla sivulla >>

Digitalisaation hyödyntäminen ja lähipalvelut

Uudenlaiset palvelut voivat vähentää liikkumistarvetta. Kotiinkuljetuksessa yleisin syy sen käyttämättömyyteen lienee se, että se on yleensä kallista. Itseohjautuvilla toimitusvälineillä hintaa voidaan toki pudottaa paljonkin, mutta hinnan lisäksi pitäisi myös miettiä käyttökokemusta ja palvelun luotettavuutta. Ihmiset yhä enevissä määrin arvostaa toimitukselta myös nopeutta eli erilaiset pikatoimitusratkaisut ovat suuressa roolissa ja tulevaisuudessa varmasti myös kilpailua tällä saralla riittää.

Yhtä lailla muun digitalisaation hyödyntäminen ja palveluiden käytön mahdollistaminen sähköisesti vähentää myös liikkumistarvetta. Liikkumistarvetta voidaan vähentää myös lähipalveluilla, eli kaikki arkiset palvelut ovat lähellä jolloin ei tarvitse tehdä pitkiä matkoja, vaan ne olisivat käveltävissä tai pyöräiltävissä.

Etä- & hybridityöskentely

Etä- tai hybridityöskentely ei tietysti ole kaikille edes mahdollista tai kaikilla ei ole halua siihen. Niille joille on, on mahdollista vähentää liikkumistarvetta kun työtä voi tehdä kotoa tai työtehtävästä riippuen vaikkapa kahvilassa tai puistonpenkiltä. Hybridityöskentely mahdollistaa puolestaan työskentelyn välillä esimerkiksi kaksi kertaa viikossa fyysisesti työpaikalla ja kolme muuta päivää etänä. Jos tällä tavalla saadaan vähennettyä työmatkaliikennettä yksityisautoilla, on se hyvä asia mm. ruuhkien, melun ja päästöjen suhteen! Samalla toki myös lompakko kiittää.

"Jos väität että autokeskeisyys on ongelma, eikö sitten itseohjautuvien autojen määrää pitäisi rajoittaa?"
  • Kyllä, mikäli jatkamme muuten nykytilanteessa, että jokainen omistaa ajoneuvonsa.
  • Ei, mikäli teemme yhteiskäyttöisyydestä uuden normaalin ja kohdistamme kapasiteettia tarpeeseen. Tämä vähentää kaluston määrää itsestään merkittävästi.

Muutos liikenteessä on jo tapahtumassa ja se on vääjäämätöntä. Digitalisaatio edistyy ja se näkyy myös liikenteessä jo tulevina vuosina! Se, miten ihmiset siihen suhtautuu on tietysti asia erikseen, mutta todennäköisesti ainakin itseohjautuvat autot saattaa herättää pelkoa. Näiden vakiintuessa osaksi liikenteen järjestelmää ja osaksi omaa liikkumista, luottamus kasvaa ja pelko hälvenee.

Jäikö jokin mietityttämään?

Mikäli jokin asia on hassusti tai kaipaat lisätietoja/tarkennuksia, kerro siitä rohkeasti!

Liittyvät artikkelit

Ei artikkeleita.